Mikä ihmeen aistiherkkyys?
Pienten lasten kohdalla syitä haastavalle käytökselle voi olla monia. Yhtenä vaihtoehtona kannattaa ottaa huomioon mahdolliset aistiherkkyydet. Lapsella kaikki, tai osa aisteista voi olla yli- tai aliherkkiä: makuaisti, hajuaisti, näköaisti, kuuloaisti ja tuntoaisti sekä näiden lisäksi liike- ja asentotuntoaistit. Tällöin lapsi kokee aistien kautta tulevat ärsykkeet joko liian voimakkaasti tai liian heikosti ja epämääräisesti. Lapsen reagointitapa voi vaihdella välttelevästä hyökkäävään.
Kuinka tunnistaa aistiherkkyys?
Joskus voi olla vaikea tunnistaa, että kyseessä on aistiherkkä lapsi. Pukeutumistilanteissa kiukutteleva lapsi saatetaan virheellisesti tulkita uhmakkaaksi ja rajoja kokeilevaksi.
Kuuloherkkä lapsi saattaa itse pitää jatkuvaa ääntä, jolloin ei tulla ajatelleeksi, että lapsi onkin ehkä yliherkkä äänille.
Lapsi saattaa olla fyysisesti raju sosiaalisissa suhteissa ja jatkuvasti kosketella kaikkea ja kaikkia, eivätkä vanhemmat aina osaa yhdistää aistien alireagointia ja aistimushakuisuutta kyseiseen toimintaan.
Varhaisia merkkejä aistiherkkyyksistä voivat esimerkiksi olla erilaiset syömiseen liittyvät pulmat, nukahtamis- ja heräämisvaikeudet, tilanteiden välttely, ärsyyntymisherkkyys ja voimakkaat tunnereaktiot sekä vireystilan nopeat vaihtelut.
Riippuen siitä onko kyse ali- vai yliherkkyydestä lapsi saattaa joko hakea voimakkaita aistimuksia tai vältellä niitä. Yleisesti ottaen yliherkkyydet on helpompi tunnistaa arjessa kuin aliherkkyydet.
Ymmärrys ja myötätunto tukevat lasta
Lapsen tuntemusten tunnistaminen ja ymmärtäminen on tärkeää, jotta lasta voi tukea ja auttaa hankalilta tuntuvissa tilanteissa. Kun vanhempi ymmärtää, että puristava sukka oikeasti tuntuu lapsesta pahalta eikä tämä vain kiireessä heittäydy hankalaksi, pystyy vanhempi pysymään itse rauhallisena ja myötätunnon kautta lähestyä kiukkuavaa lasta. Näin lapsi myös kokee tulleensa kuulluksi ja nähdyksi.
Kun tunnistaa ongelman, voi aikuinen myös vaikuttaa ympäristöön ja muokata sitä lapselle paremmin sopivaksi. Esimerkiksi lapsi voi tarvita oman rauhallisen tilan pukeutumiseen tai ympäristöstä voi karsia ylimääräisiä tai ahdistusta aiheuttavia ärsykkeitä pois esimerkiksi kuulosuojaimilla.
Aistiherkkyyksien lisäksi, lapsen kuormittumisen tunnistaminen on tärkeää. Aistiherkkyydet kuormittavat lasta jo itsessään mutta lisäksi aistimuksiin ja lapsen sietokykyyn vaikuttavat stressi, vireystila, tunnetila, väsymys sekä vuorokaudenaika. Tunnistaessaan lapsen sietokyvyn rajat aikuinen voi ennakoida tilanteita ja ymmärtää ja tukea lasta paremmin. Lisäksi aikuinen pystyy sopeuttamaan omaa vaatimustasoaan lapsen sen hetkistä kykyä paremmin vastaavaksi.
