Usein kysytyt kysymykset

Tähän olemme koonneet tavallisimmat kysymykset.

Minkälaisissa asioissa teille voi tulla?

Vanhemman huoli lapsesta on riittävä syy ottaa meihin yhteyttä. Meille voi hakeutua, kun kyseessä on alle 18-vuotias lapsi, joka on tuen tarpeessa. Yleisin syy hakeutua meille on vanhempien kokema tarve saada keinoja kasvatukseen ja arjen sujuvuuteen sekä tukea vanhemmuuteen. Neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvissä asioissa vanhemmat ja itse oireileva alle 18-vuotias lapsi voivat hakeutua palveluidemme pariin.

Ammattihenkilöille tarjoamme konsultaatiota, työparia asiakastyöhön sekä koulutusta. Lisätietoa palveluistamme löydät täältä.


Tarvitseeko Adhd-keskukseen lähetettä tai neuropsykiatrista diagnoosia?

Lähetettä tai diagnoosia ei tarvita. Adhd-keskus on matalan kynnyksen paikka, jolloin huoli lapsen tilanteesta riittää. Meihin voit olla yhteydessä puhelimitse 050 565 1722 tai sähköpostitse adhd-center@bvif.fi.  Moniammatillisen tiimin jäsenet vastaavat puhelimeen arkisin klo 9–11 ja 12–15. Meille on mahdollisuus tulla maksuttomalle asiakaskäynnille, jolloin kartoitamme yhdessä, mikä palveluistamme sopii perheellesi parhaiten.


Ovatko kaikki palvelut maksullisia?

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen (STEA) tuen avulla voimme tarjota asiakkaillemme kokonaan maksuttomia palveluita. Myös osa maksullisista palveluista saa tukea STEA:lta, joten hinnat ovat asiakkaalle edulliset. Hinnaston löydät kotisivuiltamme.


Mitä tarkoitetaan neuropsykiatrisella häiriöllä?

Neuropsykiatrisella häiriöllä tarkoitetaan häiriötä, jolla on neuraalinen eli hermostollinen perusta ja joka ilmenee psyykkisinä oireina. Kyse on yleensä aivojen toiminnallisesta häiriöstä. Tavallisimmin oireet tulevat esille ajattelutoiminnoissa, tarkkaavuuden säätelyssä, hahmotuskyvyssä, kielellisissä toiminnoissa sekä tunne-elämän säätelyssä.

Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat muun muassa: Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö (ADHD), Autismin kirjon häiriöt, Touretten oireyhtymä sekä uhmakkuus- ja käytöshäiriöt.

Neuropsykiatrisille häiriöille tyypillistä on kehityksellisyys, päällekkäisyys ja yhdessä esiintyvyys. Oireiden esilletulo ja painottuminen voivat vaihdella iän myötä ja monilla on oireita tai piirteitä useista eri häiriöistä samanaikaisesti.  


Milloin on syytä hakeutua tutkimuksiin?

Tutkimuksiin on syytä hakeutua silloin, kun lapsen kehitys ei etene odotetulla tavalla, lapsen käytöksessä ja/ tai arjen sujuvuudessa on selviä haasteita. Tavallisimpia syitä hakeutua tutkimuksiin ovat myös perheen sisäiseen vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat, sekä lapsen/ nuoren koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät ongelmat.

Tarkkoja ala- ja yläikärajoja tutkimuksille ei ole. Monet neuropsykiatristen häiriöiden oireet tulevat esille jo ennen kouluikää ja diagnostiset tutkimukset voidaan tehdä jo noin 5–6-vuotiaana. Jotkut oireet tulevat esille vasta vaatimustason kasvaessa kouluiässä ja esimerkiksi oppimiseen liittyvissä ongelmissa tutkimuksiin hakeudutaan yleensä viimeistään yläkouluun siirryttäessä.

Mahdollisimman varhain saatu tuki on tärkeää, ja tukitoimet on syytä aloittaa heti, kun haasteita ilmenee. Kotona ja päivähoidossa tai koulussa voidaan tehdä paljon haasteiden minimoimiseksi ilman tai jo ennen varsinaisia tutkimuksia. Tutustu esimerkiksi oppaaseemme Arki toimimaan - vinkkejä lapsen myönteiseen tukemiseen.


Miten neuropsykiatriset häiriöt diagnosoidaan?

Neuropsykiatriset häiriöt ovat ns. kliinisiä diagnooseja eli diagnosointi perustuu oireiden havainnointiin.

Diagnostisissa tutkimuksissa selvitetään seuraavat esitiedot:

  • Lapsen kehityshistoria
  • Lapsen oireet (mm. alku, kesto, esiintyvyys, haittaavuus arjessa, oireita lisäävät/ lievittävät tekijät)
  • Lapsen toimintakyky
  • Arjen sujuvuus (mm. aamu- ja iltatoimet, unen laatu ja määrä, läksyjen teko)
  • Aiemmat tutkimukset ja hoidot ja niiden vaikutus
  • Lähisukulaisten psyykkiset ja neurologiset sairaudet ja oppimisvaikeudet
  • Perhetilanne, kasvatustyyli, vanhempien jaksaminen ja tuen tarve
  • Senhetkinen elämäntilanne ja oireita mahdollisesti selittävät muut tekijät ympäristössä

Tiedot saadaan käyttäytymistä tarkkailemalla, haastattelemalla lasta ja hänen vanhempiaan, lääkärin- ja psykologintutkimuksista sekä kyselylomakkeita ja esim. opettajan kirjoittamia vapaamuotoisia tilannekuvauksia hyödyntäen. 

Varsinainen diagnosointiprosessi alkaa aina lääkärin tapaamisesta. Neuropsykiatrista häiriötä epäiltäessä lääkärintutkimuksen tarkoituksena on selvittää ja poissulkea oireiden taustalla mahdollisesti olevia muita sairauksia.

Lääkärintutkimuksen lisäksi tehdään psykologintutkimus, jolla selvitetään tarkemmin lapsen senhetkistä toimintakykyä. Tutkitaan mm. tarkkaavuuden säätelyä, oppimiskykyä ja kielellisiä taitoja, oman toiminnanohjauksen taitoja, sekä muistitoimintoja. Kouluikäisen lapsen kohdalla psykologintutkimuksen yhteydessä ollaan yhteydessä opettajaan/opettajiin, jotta saadaan tietoa lapsen toimintakyvystä koulussa.

Diagnosointiprosessiin voivat tutkimuspaikasta ja tutkittavan iästä sekä yksilöllisistä oireista riippuen osallistua myös sairaanhoitaja ja toiminta- tai puheterapeutti.
 

Paraneeko ADHD?

ADHD on kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö ja oireet muuttavat muotoaan iän ja kehityksen myötä. Jotkut oireet saattavat lieventyä ja toiset tulla enemmän esille.

Ulospäin näkyvä ylivilkkaus vähenee iän myötä, kun taas tarkkaamattomuus ja impulsiivisuus tulevat esille vielä aikuisiässäkin. Tämä näkyy usein vaikeutena hallita elämää käytännön tasolla eli arjen hallinnan vaikeuksina. Monet lapsena ADHD-diagnoosin saaneet aikuiset ovat oppineet selviämään arjessa oireiden kanssa ja kehittäneet korvaavia toimintatapoja eri tilanteisiin. Tällöin oireet eivät enää samalla tavalla tule esille, eikä niistä koeta olevan haittaa arjessa.

Parhaiten pärjäävät ne, joilla on vähän ja lieviä oireita. Oikealla hoidolla ja myönteisillä kasvatuskeinoilla pystytään vaikuttamaan oireiden esille tuloon. Tukemalla lasta oikealla tavalla haasteellisissa tilanteissa, autetaan häntä pärjäämään arjessa ja pystytään vähentämään vaikeuksien esille tuloa ja haittaavuutta.


Löytyykö kirjallista materiaalia?

Meiltä löytyy sekä maksutonta että maksullista materiaalia. Tilattaviin ja ladattaviin materiaaleihin voi tutustua täältä.

Oppaita ja muita materiaaleja voi tilata myös puhelimitse 050 565 1722 tai sähköpostitse adhd-center@bvif.fi

 
Adhd-center Adhd-keskus
Stenbäcksgatan 7 A, 00250 Helsingfors
+358505651722
adhd-centerbvif.fi
Telefonrådgivning vardagar kl. 9.00–11.00 och 12.00–15.00 | Puhelinpalvelu ja neuvonta arkisin klo 9.00–11.00 ja 12.00–15.00.