”Kotona melkein kaikesta tuli taistelua. Meillä oli usein tunteenpurkauksia, ja poikani käytöstä oli vaikea ymmärtää. Olin uupunut ja huomasin, että aloin myös eristäytyä muista ihmisistä. Minua hävetti, etten pystynyt hallitsemaan poikani käytöstä.” Lue Perhekoulu POP:ista apua saaneen vanhemman haastattelu ja ilmoittaudu syksyllä 2025 alkaviin ryhmiin.
”Olemme nelihenkinen perhe, ja olin ollut koko kesän kotona kahden lapseni kanssa. Olin stressaantunut ja väsynyt kaoottisen kesän jälkeen. Poikamme oli 3,5–vuotias ja keskellä uhmaikää, ja pieni yksivuotias tyttäremme vaati myös paljon aikaamme. Kesän aikana poikamme uhmakkuus paheni, ja hänen käytöksensä muuttui entistä haastavammaksi.
Kesän jälkeen olin tilanteessa, jossa äitinä tunsin olevani eksyksissä. Olin epävarma siitä, miten suhtautua poikani uhmakkaaseen käytökseen. Kotona melkein kaikesta tuli taistelua. Meillä oli usein tunteenpurkauksia, ja poikani käyttäytymistä oli vaikea ymmärtää. Olin uupunut ja huomasin, että aloin myös eristäytyä muista ihmisistä. Minua hävetti, etten pystynyt hallitsemaan poikani käytöstä ja olin huolissani hänen pärjäämisestään.
Menetin kärsivällisyyteni useita kertoja. Tiesin kyllä, ettei siitä ollut apua, mutta olin niin väsynyt ja surullinen. Kaikki kotona muuttui taisteluksi ja tunteet vain ottivat vallan. Olisin halunnut nauttia vanhempainvapaastani sen sijaan, että riitelin jatkuvasti poikani kanssa. Barnavårdsföreningen järjesti aiheesta kurssin, jolloin päätin tarttua tuumasta toimeen.”
Tule mukaan tukiryhmäämme! Perhekoulu POP® on ohjelma vanhemmille, jossa saat työkaluja ymmärtää ja kohdata haastavasti käyttäytyvää lasta. Syksyn verkossa järjestettävä ryhmä on täynnä, mutta paikan päällä Helsingissä järjestettävässä ryhmässä on vielä tilaa!
”Perhekoulu antoi minulle arvokasta tietoa. Huomasin jo varhain, että poikamme tarvitsee paljon tukea: hänellä oli vaikeuksia rauhoittua, hänen tarpeitaan oli haastavaa ymmärtää ja ympäristön muutokset, äänet sekä väkijoukot vaikuttivat häneen voimakkaasti.
Perhekoulussa opin, mikä on tärkeää kolmevuotiaalle ja kuinka häneen saa parhaiten luotua yhteyden. Kehitin tavan käsitellä ei-toivottua käytöstä ja sisaruskonflikteja ilman tarvetta korottaa ääntä, ja annoin hänelle sen sijaan tukea ja työkaluja toimia oikein.
Minusta tuntuu, että Perhekoulu antoi pojalleni myös uusia taitoja: hän oppi pyytämään apua ja löytämään keinoja rauhoittua.”
”Nyt herään aamuisin hyväntuulisena ja odotan innolla vapaapäivää kotona lasteni kanssa. Tunnen oloni aiempaa itsevarmemmaksi ja turvallisemmaksi vanhemman roolissani.
Perhekoulun myötä poikani käytös on muuttunut paljon. Ennen hän oli hyvin äänekäs, hänellä ei ollut juuri minkäänlaista impulssikontrollia, hän kinasteli usein pikkusiskonsa kanssa ja hänellä oli suuri tarve saada huomiota. Häntä oli vaikea saada kuuntelemaan, tuntui kuin puhuisin kuuroille korville. Se taas vaikeutti suuresti kontaktin luomista häneen ja tärkeiden tietojen välittämistä. Hänellä oli usein suuria tunteenpurkauksia ja paljon itkua – hän tuli helposti surulliseksi ilman selkeitä syitä. Minusta tuntui, että hän oli stressaantunut, eikä voinut hyvin.
Tänään poikani on paljon entistä rauhallisempi. Ennen hänen oli vaikea istua paikoillaan, mutta nyt hän voi istua ja askarrella sekä keskittyy paremmin. Hän istuu ruokapöydässä ja syö juoksentelematta ympäriinsä. Hän seisoo ovella ja odottaa, että me muut olemme valmiita lähtemään ulos. Hän ei enää riitele pikkusiskonsa kanssa yhtä paljon, vaan auttaa tätä. Hyvänä päivänä he leikkivät hyvin yhdessä ilman yhtäkään riitaa. Hän tulee luokseni ja kuuntelee, mitä kerrottavaa minulla on, ja hänen on helpompi omaksua tietoa. Tunteenpurkaukset ovat hieman vähentyneet, mikä johtuu mielestäni siitä, että hän tuntee olonsa aiempaa turvallisemmaksi ja että olemme oppineet käsittelemään niitä lämpimällä ja ymmärtäväisellä tavalla.
Tietenkin meillä on edelleen vastoinkäymisiä ja hetkiä, jolloin suurien tunteiden on saatava tulla pintaan. Minulla on kuitenkin nykyisin riittävästi energiaa käsitellä näitä tilanteita. Tunnen oloni aiempaa virkeämmäksi ja ylipäänsä paremmaksi.”
”Voin kesällä huonosti ja tunsin itseni hyvin yksinäiseksi. Silloin tuntui, ettei kukaan muu käynyt läpi samaa, joten päätin olla puhumatta tilanteestamme muiden kanssa ja pitää kokemukseni itselläni.
Perhekoulun aikana tapasin muita vanhempia, jotka olivat samankaltaisessa tilanteessa. Tuntui mahtavalta kuulla, ettemme kamppailekaan yksin. Oli myös helpottavaa puhua poikani käytöksestä ilman, että tunsin oloni arvostelluksi tai että jouduin huolehtimaan, mitä muut meistä ajattelisivat. Odotin innolla yhteisiä tapaamisia! Ne antoivat minulle voimaa ja motivaatiota jatkaa työskentelyä poikamme käyttäytymisen parissa.”
”Perhekoulusta oli itselleni paljon hyötyä. Olen oppinut tulemaan sellaiseksi vanhemmaksi, jollainen haluan olla. Ymmärsin myös, etten ollutkaan huono vanhempi, joka tekee kaiken väärin. Minulta yksinkertaisesti puuttui tietoa ja tarvitsin opastusta, jotta pääsin takaisin oikeille raiteille.
Perhekoulun jälkeen suhteeni poikaani on ollut aiempaa parempi. Suosittelen kurssia lämpimästi perheille, jotka kokevat tarvitsevansa tukea arkeensa!”
Nicklas tukee vanhempia ja toimii nepsy-valmentajana pääkaupunkiseudulla.
