Blogi

Näin puhut kriisitilanteesta lapsesi kanssa – 10 vinkkiä vanhemmalle

Kun maailmassa tapahtuu mullistavia ja käsittämättömiä asioita, niistä puhuminen lapsen kanssa voi vanhempana olla vaikeaa. Tärkeintä kuitenkin on, että lapsen kanssa keskustellaan, eikä niinkään se, miten keskustellaan, toteaa asiantuntijamme.

Teksti:

Vieraskynä

Julkaistu: 03.03.2022

Kun maailmassa tapahtuu käsittämättömiä ja vaikeita asioita, vanhemman tarve on luonnollisesti suojella lastaan. Vanhempi todennäköisesti ajattelee, ettei lapsen tarvitse turhaan olla huolissaan tai miettiä “aikuisten asioita”.

Tarve suojella lasta on tärkeä ja luonnollinen, mutta usein lapsi kuitenkin kuulee ympärillä tapahtuvista asioista.

Lapsi huomaa helposti aikuisten mielialassa tapahtuvat muutokset ja on saattanut kuulla, mitä aikuiset sanovat toisilleen tai on nähnyt kriisiin liittyvää uutisointia televisiossa tai netissä. Lapsi on myös voinut kuulla puhuttavan tilanteesta päiväkodissa tai koulussa.

Lapsi voi kokea pelottavaksi ja vaikeaksi sen, että huomaa ja aistii asioiden muuttuneen, mutta ei tiedä, mistä kaikki johtuu. Puhumalla lapsesi kanssa vaikeista asioista, osoitat hänelle, että näistä aiheista voi puhua. Näin lapsi uskaltaa myös itse ottaa esille asioita, jotka askarruttavat häntä.

Vaikeista asioista keskustelemisella on useita hyviä puolia, mutta voi tuntua vaikealta löytää lapselle sopiva taso keskustella asioista.

1. Ota selvää, mitä lapsi jo tietää aiheesta ja miten lapsi itse käsittää tilanteen

Vanhempi saattaa yllättyä siitä, miten paljon lapsi jo ymmärtää, mutta on myös tavallista, että lapselle on syntynyt väärinkäsityksiä. Väärinkäsitykset on hyvä selvittää sekä auttaa lasta erottamaan mielikuvitus ja todellisuus.

2. Kuuntele lasta ja aloita keskustelu sen pohjalta, mikä lasta itseään askarruttaa

Vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti, mutta lasta ei kuitenkaan tarvitse hukuttaa yksityiskohtiin. Lapsen pelkoa ei kannata lisätä, mutta älä myöskään lupaa mitään sellaista, mikä ei ole sinun hallinnassasi.

3. Kerro, mitä aikuiset tekevät tilanteen korjaamiseksi

Korosta sitä, että aikuiset huolehtivat muutoksista niin maailmassa kuin arjessa. Ei ole lapsen tehtävä olla huolissaan tai kantaa vastuuta.

4. Lapsi ajattelee hyvin konkreettisesti ja pitää lähtökohtanaan usein itseään

Lapsen kannalta olennaisinta on se, mikä vaikuttaa hänen omaan arkeensa.
Valmistele lapsi siihen, mitä tulee tapahtumaan, milloin ja kenen kanssa. Jos et tiedä, mitä tapahtuu viikon päästä, voit keskittyä siihen, mitä tapahtuu seuraavana päivänä tai tunnin kuluttua.
Jos kriisi ei vaikuta lapsen arkeen, muista kertoa myös se.

5. Rohkaise lasta kuvaamaan tunteitaan

Auta lasta nimeämään tunteensa. Osoita ymmärtäväsi lasta ja ota hänen tunteensa tosissaan. Muista, että tunteet eivät ole vaarallisia – ei lapsen eikä sinun omasi.

6. Pysyttele rauhallisena lapsen läsnä ollessa – se välittää turvallisuuden tunnetta

On täysin luonnollista ja sallittua olla huolissaan tai järkyttynyt, mutta älä siirrä omia tunteitasi lapseen.
Keskustele omista tunteistasi jonkun aikuisen kanssa.

7. Käy keskustelua rauhallisessa tahdissa ja anna lapselle tietoa vähän kerrallaan niin, että lapsi ehtii työstää asiaa mielessään.

Joskus lapsi saattaa olla hetken hiljaa, anna silloin lapselle aikaa miettiä kaikessa rauhassa. Kannattaa mieluummin keskustella usein ja lyhyesti kuin kerran ja pitkään. Yleensä lapsella herää kysymyksiä ja ajatuksia vähitellen.

8. Rohkaise lasta esittämään kysymyksiä

Lapselle on hyvä tehdä selväksi, että hän voi aina kääntyä sinun puoleesi itseään askarruttavissa asioissa.

9. Pyri pitämään lapsen arki mahdollisimman normaalina

Jatka niitä rutiineita, joita on mahdollista ylläpitää. Rutiinit luovat lapselle turvaa. Korosta lapselle niitä asioita, jotka ovat edelleen normaalisti ja ennustettavia.
Riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu, tiedämme esimerkiksi, että vuodenajat seuraavat toisiaan – kevät, kesä, syksy ja talvi toistuvat.

10. Kerro päiväkodin tai koulun opettajalle, jos huomaat, että lapsesi on huolestunut

Näin opettajat voivat tukea lasta päivän aikana.
Ei kuitenkaan kannata ajatella, että “asia on nyt hoidettu”, kun tilanteesta puhutaan päiväkodissa tai koulussa. Vanhempana sinulla on erityinen suhde lapseesi, ja usein lapsi esittää kysymyksensä ja ajatuksensa mieluiten omalle vanhemmalleen. Osoita olevasi avoin keskustelulle.

Muista!

On tosi hienoa, että haluat keskustella myös vaikeista asioista lapsesi kanssa. Tärkeintä on se, että ylipäänsä keskustelet lapsesi kanssa, eikä niinkään se, miten keskustelet. Maailma ei myöskään kaadu, jos joskus sanot jotain harkitsematonta.

Ellen Holmström, on työskennellyt Barnavårdsföreningenillä asiantuntijana

Chattaa asiantuntijoidemme kanssa

Jos tunnet tarvitsevasi lisää tukea lapsesi huolen käsittelyyn, voit kääntyä lapsi- ja perhetyön asiantuntijoidemme puoleen. Tavoitat asiantuntijamme Vanhempienchatissa maanantaisin kello 14-16 ja perjantaisin kello 12-14.

Lapsi joka istuu kuravaatteiden keskellä kädet puuskassa.

Tukea vanhemmuuteen

Autamme perheitä löytämään menetelmiä, jotka helpottavat arkea myös haastavissa elämäntilanteissa. Tuemme myös ammattilaisia.

Toimipisteemme pääkaupunkiseudulla: Stenbäckinkatu 7 A, 00250 Helsinki
Toimipisteemme Raaseporissa: Erottajankatu 15, 10600 Tammisaari
Toimipisteemme Turunmaalla: Rantatie 30, 21600 Parainen
Toimipisteemme Pohjanmaalla: Kauppapuistikko 12 B 20, 65100 Vaasa

+358451394034

Artikkeliin liittyviä aiheita

Jaa artikkeli

Kirjoittaja