Siirry suoraan sisältöön
Blogi

Voiko lapsellani olla ADHD?

Arki lapsen kanssa takkuaa - mistä sitten voin tietää onko lapsellani ADHD? Psykologi Silve Serenius-Sirve vastaa.

Teksti:
Silve Serenius-Sirve
Lapsi heiluttaa päätään

Arki takkuaa – lapsi unohtelee, hänen on vaikea noudattaa ohjeita tai hän joutuu toistuvasti riitoihin muiden kanssa. Asioita sattuu ja tapahtuu, tekemiset kasautuvat ja koetaan epäonnistumista. Lapsi saattaa menettää malttinsa pienistäkin asioista tai reagoi tapahtuneeseen nähden todella voimakkaasti. Miten sitten tietää onko lapsella ADHD?

– Kuvasin kännykällä eilen sitä menoa iltapalan aikana. Siinä viiden minuutin pätkässä näky kahdeksan eri asentoa, yksi lasin kaatuminen ja viisi poistumista pöydän äärestä. Nopeutettuna tää näytti kyl ihan joltain siksakilta…revontuli-ilmiöltä! Mites teillä? pienen lapsin äiti kertoo.

– Ei ainakaan noin nopeita liikkeitä. Nukahti eilen läppärin päälle kotiläksyjä tehdessä. En kyllä tiedä – jotenkin vetämätön on, teinin vanhempi huokaisee.

ADHD:ssa ulospäin näkyvä oirekuva on tavallisempaa pikkulapsi-iässä. Pikkulapsi on kenties koko ajan liikkeessä, kieppuu, kiipeilee ja kiemurtelee – tai suu käy kuin kone.

Motorinen yliaktiivisuus vähenee selvästi yläkouluikään tultaessa. Yläkouluiässä vilkkaus muuttaa muotoaan: tilanteissa, joissa esimerkiksi tulee istua paikoillaan, saattaa hänen ajatuksensa ylivilkkaasti poukkoilla kymmenissä eri asioissa sen sijaan, että hän seuraisi meneillään olevaa keskustelua. Ysiluokkalainen harvemmin kuitenkaan kiepsahtaa pulpettinsa alle.

Lapsi ei kykene säätelemään tarkkaavuutta

Lapsella, jolla on ADHD, vaihtelee tarkkaavuus sekä vireystaso ON/OFF-tilan lailla. Kyse ei ole siitä, etteikö lapsi pystyisi keskittymään, vaan juju on kyvyssä säädellä tarkkaavuutta tilanteiden vaatimalla tavalla. Näillä lapsilla säätely ei ole joustavaa, eikä välttämättä tilanteen (ja muiden!) odotusten mukaista.

Lapsen tarkkaavuus voi olla suunnattuna esimerkiksi omaan tietokonepeliin sataprosenttisesti, jolloin kaikki ympärillä tapahtuva menee lapselta ohi. Tarkastelukulmasta riippuen (ainakin pelaajan näkökulmasta) tämä ei välttämättä ole ongelma ja useimmissa tehtävissä tästä on jopa hyötyä. Helpointa tehtävään uppoutuminen tai monesti edes ryhtyminen on silloin, kun asia kiinnostaa lasta itseään.

Ongelmaksi muodostuu sen sijaan joustamaton ON/OFF – säätely. Kun lapsi kesken tehtävän joutuu siirtämään tarkkaavuuden johonkin toiseen asiaan, lapsi ei kykene vain nopeasti tarkastamaan koskeeko asia häntä, vaan siirtää siihen sata prosenttia huomiostaan. Kun harhautumisen jälkeen pitäisi palata meneillään olleeseen tehtävään, se voi olla lapselle vaikeaa. Pahimmassa tapauksessa tehtävä on aloitettava alusta tai lapsi jatkaa tehtävää vahingossa väärästä kohdasta.

Pienetkin häiriötekijät keskeyttävät tekemisen

Kun ympärillä tapahtuvat pienet jutut kaappaavat lapsen keskittymisen puhutaan häiriöherkkyydestä. Meneillään olevaan asiaan keskittyminen on lapselle vaikeaa tai hän ei saa punaisesta langasta otetta, kun hän jatkuvasti tarkistaa jokaisen kuuluvan rasahduksen tai kännykän piippauksen.

Kaikille meille tämä on jossain määrin tuttua isoista koululuokista tai aikuisille avokonttoreista. Niin sanotuissa ADHD-aivoissa häiriöherkkyys ei ole tahdonvoimasta kiinni. Lapsella voi olla vaikeutta erottaa, mikä on tärkeää ja mikä ei.

Pidemmän päälle häiriöherkkyys kuormittaa ihmistä ja saa aikaan levottomuutta tai jopa ahdistusta. Moni kuvaakin aivojensa väsyvän ja tarvitsevan nollausta enemmän kuin toiset.

ADHD ei ole yhtä kuin häiriökäytös

– Meidän tytöllä epäillään nyt ADHD:ta. Mun on kyllä vaikea uskoa, että olisi, kun koulu menee tosi hyvin, eikä oo koskaan ollut mikään sellainen villi ja rauhaton… ja eikös tämä muutenkin ole enemmän poikien juttu? vanhempi kysyy.

Pojilla tosiaan on ADHD – ja muitakin neuropsykiatrisia diagnooseja tyttöjä enemmän. Tyttöjen ADHD-oireet saattavat jäädä pidempään huomaamatta etenkin silloin, jos kuvaan ei liity selkeää häiriökäyttäytymistä tai ongelmia oppimisessa.

Sukupuolesta ja diagnoosikirjaimista riippumatta ADHD ei ole yhtä kuin häiriökäytös, eikä yhtä kuin kouluongelmat. Kuitenkin haasteita arjessa varmasti on, muuten ei kukaan koskaan olisi tutkimuksiin lähtenytkään.

Se, miten oireet tulevat arjessa esille, kuinka voimakkaina ja usein, riippuu aina sen hetkisestä vaatimustasosta sekä odotusten ja kykyjen kohtaamisesta. Ympäristötekijöiden lisäksi lapsen toimintakykyyn vaikuttavat hänen ominaisuutensa, vahvuutensa ja saamansa tuki.

Ihminen on aina kokonaisuus, jossa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista puolta ei voi kokonaan erottaa toisistaan. ADHD vaikuttaa koko pakettiin, ja toisaalta on vain yksi osa tätä huikeaa kokonaisuutta, joka tekee ihmisestä juuri omanlaisensa persoonan.

Kaikki oireet tai outoudetkaan eivät aina ole ADHD:ta, vaan osa ehkä tapojen tuotosta. Osa arjen sujuvuutta ja lapsen toimintakykyä vaikeuttavista haasteista voi johtua myös niin sanotuista liitännäisoireista. Näitä tavallisimpia ADHD:n kanssa yhdessä esiintyviä liitännäisoireita ovat muun muassa erilaiset oppimisvaikeudet (yleisimpänä luki-vaikeus), käytös- ja tunne-elämänhäiriöt, sekä aistien yli- ja aliherkkyydet.

Miten ADHD:ta tutkitaan?

Hakeuduttaessa tutkimuksiin, selvitetään lapsen taustoja ja arjen sujuvuutta sekä poissuljetaan mahdollisia muita selittäviä syitä. Tutkimukset sisältävät paljon kysymyksiä ja selvittelyä.

Selvitetään, miten lapsen kehitys on edennyt, onko arjessa säännöllinen ateria- ja unirytmi, ja minkälaiset ovat perheen sisäiset vuorovaikutussuhteet. Miten koulunkäynti sujuu, entä kavereiden kanssa?

Tutkimuksissa kartoitetaan myös, onko syytä epäillä joitakin muita sairauksia, joissa voi olla samanlaisia oireita. Tai onko lapsi kokenut jotain traumaattista, mikä voisi selittää levottomuutta ja keskittymättömyyttä?

Vanhemmilta kysytään kauanko oireet ovat olleet havaittavissa, kuinka säännöllisesti oireet ovat läsnä lapsen arjessa, ja ovatko ne todennettavissa vähintään toisessakin paikassa, kuin vain kotona tai koulussa? Tärkeää on arvioida myös arjen vaikeuksien astetta. Vaatiiko ihan tavallisten arkisten asioiden hoitaminen huomattavasti enemmän ponnisteluja ja aikuisen auttamista, kuin mitä normaalisti sen ikäisen lapsen kanssa ajatellaan tarvittavan?

”Voiko lapsellani olla ADHD?”

Tunnistatko lapsesi edellä kuvatuista esimerkeistä? Silloin voi olla, että lapsellasi on ADHD. Diagnoosin todentaminen vaatii kuitenkin aina lääkärin tutkimuksen. Jutussa kuvatut sitaatit ovat lainattu vanhemmilta, joiden lapsilla on ADHD.

Tähän loppuun vielä muistutus myös niistä vahvuuksista, joita ADHD:en usein liitetään: elämäniloinen, ahkera, helposti innostuva, myötätuntoinen, muita auttava, energinen, ja hyväsydäminen.

Tärkeintä on muokata ympäristöä, vuorovaikutusta ja palautteen antoa sellaiseksi, että oireet eivät voimistu, ja että vahvuudet pääsevät esille. Että lapsi pärjää arjessa ja kokee onnistuvansa! Tarkkaavuuden säätelyä ja keskittymistä voi myös harjoitella!

Meiltä saat tietoa ja tukea!

Vanhempien voimavarat ja kasvatuskeinot ovat koetuksella, kun perheessä on neuropsykiatrisesti oireileva tai haastavasti käyttäytyvä lapsi. Tarjoamme tietoa ja tukea perheille, joissa lapsella on esimerkiksi uhmakkuutta, ylivilkkautta tai oman toiminnan ohjauksen vaikeuksia.

Lue lisää neuropsykiatrisista palveluistamme!
Silve Serenius-Sirve

Kirjoittaja

Silve Serenius-Sirve

Silve on psykologi ja johtaa neuropsykiatrista osaamistamme.

+358505751500
Takaisin ylös