Lapsi harjoittelee monia uusia taitoja niin sanotussa uhmaiässä. Aivot kehittyvät valtavasti, ja tunteiden säätely kehittyy tuolloin toden teolla. Lapsesi kyky hallita tahtoaan ei ole vielä kehittynyt, ja arki uhmakkaan lapsen kanssa voi joskus tuntua toivottomalta. Mitä voit tehdä esimerkiksi silloin, kun lapsesi heittäytyy lattialle ruokakaupassa?
Blogi
3 vinkkiä uhmaiässä olevien lasten vanhemmille
”Lapsen kehityksessä 1,5–4 vuoden ikä on intensiivinen ajanjakso. Oletko huomannut, että lapsesi uusi suosikkisana on "EI!"? Onneksi olkoon! Tämä tarkoittaa, että lapsesi kehittyy normaalisti ja on alkanut ymmärtää, että hän on yksilö, jolla on oma mieli”, kirjoittaa asiantuntijamme blogissaan.
1. Harjoittele nimeämään lapsesi tunteita
- Nimeä lapsesi tunteet ja kuvaile niitä nähdessäsi ne. Muista nimetä kaikki tunteet: sekä myönteiset ja miellyttävät, kuten onnellinen, innostunut ja ylpeä, että tätä vaikeammat tunteet, kuten vihainen, surullinen ja pettynyt.
- Uhmaikäisenä lapset alkavat harjoitella tunteidensa tunnistamista ja niiden hallintaa. Sen lisäksi, että lapset oppivat tunnistamaan tunteensa, heidän täytyy myös oppia hyväksymään ne. Tämä kehitys on ratkaisevan tärkeä, jotta lapsi oppii tekemään yhteistyötä muiden ihmisten kanssa.
2. Pysy rauhallisena, kun lapsesi tunteet käyvät kuumina.
- Jonkinlainen tunteenpurkaus lapsilla on pikemminkin sääntö kuin poikkeus: tämä on luonnollinen osa lapsen kehitystä. Lapset harjoittelevat itsensä ja tunteidensa säätelyä. Tunteenpurkauksen aikana lapset usein huutavat, lyövät, potkivat ja tönivät.
- Paras neuvoni on pyrkiä suojelemaan lasta ja yrittää luoda rauhallinen ilmapiiri. Älä ryhdy valtataisteluun lapsen kanssa. Tämä on helpommin sanottu kuin tehty, mutta yritä pysyä rauhallisena. Raivokohtauksen saaneen lapsen kanssa järkeileminen onnistuu harvoin. Sen sijaan voit sanoa, että olet lapsen tukena ja että autat, kun hän on valmis.
- Kaikki lapset ovat erilaisia, ja eri asiat auttavat heitä. Jotkut rauhoittuvat, kun vanhempi halaa, kun taas toiset saattavat tulistua lisää läheisyydestä. Vanhempi saattaa vaistomaisesti tarttua lapseen ja yrittää luoda katsekontaktia, mutta kokemukseni mukaan monet lapset hermostuvat tästä. Vältä arvostelemasta lasta sanomalla "Olet mahdoton!" tai "Sinä nolaat minut!". Kritiikkimme aiheuttaa lapsessa paitsi vihaa myös häpeää, mikä vaikeuttaa entisestään lapsen rauhoittumista.
- Kun lapsesi tunteet käyvät kuumina, voi olla hyödyllistä välttää puhumista siitä, mikä aiheutti tunteenpurkauksen. Odota sen sijaan rauhallista hetkeä, jos koet, että sinulla on jotain keskusteltavaa. Mieti kuitenkin etukäteen, onko todella tarpeen käydä läpi, mikä meni pieleen.
3. Ole turvallinen tiennäyttäjä.
- Katso tilannetta toisesta perspektiivistä: lapsesi uhmaikä on hyvä hetki harjoitella vanhemmuuden taitoja.
- Useimmat vanhemmat kokevat haastavaksi tietää, milloin pitää olla selkeä ja suorasukainen ja milloin mukauttaa vaatimuksia. Lapsen uhmaikä on sinulle oiva hetki harjoitella vanhempana olemista – turvallisen tiennäyttäjän roolia. Tätä taitoa tarvitset yhä enemmän lapsen kasvaessa.
- Ohjaus voi monissa tilanteissa merkitä lapsen toiveiden vastaista toimintaa. Jos lapsesi vastustaa esimerkiksi iltarutiineja, ota ohjat käsiisi ja pidä kiinni siitä, mitä olette sopineet. Vanhempana voit pukea lapsen tunteet sanoiksi ja siirtyä sitten esimerkiksi hampaiden pesuun ja pyjaman vaihtamiseen.
- Lapset tarvitsevat ohjausta, eikä heidän pitäisi joutua päättämään kaikesta itse. Myöskään tunteenpurkausten välttäminen kaikin keinoin ei ole suositeltavaa, kun otetaan huomioon lapsen kehitysvaihe. Lasten on harjoiteltava tunteidensa säätelemistä, joten meidän on vältettävä järjestämästä arkeamme siten, että noudatamme lapsen toiveita kaikissa tilanteissa.
- Tiennäyttäjänä oleminen on haastava tehtävä ja vaatii harjoittelua. Lapsen ohjaaminen on yhtä tärkeää kuin välittäminen ja kuunteleminen. Löydä tasapaino lapsen kuuntelemisen ja arjen tärkeistä asioista kiinni pitämisen välillä. Muista, että autoritaarinen tyyli, joka vaatii lapseltasi täydellistä tottelevaisuutta, voi alentaa hänen itsetuntoaan. Mieti omia vaatimuksiasi lapselle – ovatko ne kohtuullisia?
- Jos omat voimavarasi ovat kortilla, mieti, tarvitsetko ehkä enemmän tukea arjessa? Kun olemme levänneet, meillä on myös voimia olla turvallisia tiennäyttäjiä silloinkin, kun lapsen tahto on vastoin omaa tahtoamme. Harjoittelu tekee mestarin, ja useimmat vanhemmat löytävät ajan myötä hyvän tasapainon lapsensa ohjaamiseen.
Artikkeliin liittyviä aiheita
Jaa artikkeli
Kirjoittaja
Sonja LindénSonja työskentelee pääkaupunkiseudulla. Hän tukee vanhempia ja vastaa FamiljeLuckan perhekahvilan toiminnasta. Työssään hän tukee myös eron kohdanneita vanhempia ja lapsia.