Siirry suoraan sisältöön
Blogi

Näin puhut kriisitilanteesta lapsesi kanssa – 10 vinkkiä vanhemmalle

Kun maailmassa tapahtuu mullistavia ja käsittämättömiä asioita, niistä puhuminen lapsen kanssa voi vanhempana olla vaikeaa. Tärkeintä kuitenkin on, että lapsen kanssa keskustellaan, eikä niinkään se, miten keskustellaan, toteaa asiantuntijamme.

Teksti:
Ellen Holmström
Ett barn tittar på en mobil skärm och ser rädd ut

Kun maailmassa tapahtuu käsittämättömiä ja vaikeita asioita, vanhemman tarve on luonnollisesti suojella lastaan. Vanhempi todennäköisesti ajattelee, ettei lapsen tarvitse turhaan olla huolissaan tai miettiä “aikuisten asioita”.

Tarve suojella lasta on tärkeä ja luonnollinen, mutta usein lapsi kuitenkin kuulee ympärillä tapahtuvista asioista.

Lapsi huomaa helposti aikuisten mielialassa tapahtuvat muutokset ja on saattanut kuulla, mitä aikuiset sanovat toisilleen tai on nähnyt kriisiin liittyvää uutisointia televisiossa tai netissä. Lapsi on myös voinut kuulla puhuttavan tilanteesta päiväkodissa tai koulussa.

Lapsi voi kokea pelottavaksi ja vaikeaksi sen, että huomaa ja aistii asioiden muuttuneen, mutta ei tiedä, mistä kaikki johtuu. Puhumalla lapsesi kanssa vaikeista asioista, osoitat hänelle, että näistä aiheista voi puhua. Näin lapsi uskaltaa myös itse ottaa esille asioita, jotka askarruttavat häntä.

Vaikeista asioista keskustelemisella on useita hyviä puolia, mutta voi tuntua vaikealta löytää lapselle sopiva taso keskustella asioista.

1. Ota selvää, mitä lapsi jo tietää aiheesta ja miten lapsi itse käsittää tilanteen

  • Vanhempi saattaa yllättyä siitä, miten paljon lapsi jo ymmärtää, mutta on myös tavallista, että lapselle on syntynyt väärinkäsityksiä. Väärinkäsitykset on hyvä selvittää sekä auttaa lasta erottamaan mielikuvitus ja todellisuus.

2. Kuuntele lasta ja aloita keskustelu sen pohjalta, mikä lasta itseään askarruttaa

  • Vastaa lapsen kysymyksiin rehellisesti, mutta lasta ei kuitenkaan tarvitse hukuttaa yksityiskohtiin. Lapsen pelkoa ei kannata lisätä, mutta älä myöskään lupaa mitään sellaista, mikä ei ole sinun hallinnassasi.

3. Kerro, mitä aikuiset tekevät tilanteen korjaamiseksi

  • Korosta sitä, että aikuiset huolehtivat muutoksista niin maailmassa kuin arjessa. Ei ole lapsen tehtävä olla huolissaan tai kantaa vastuuta.

4. Lapsi ajattelee hyvin konkreettisesti ja pitää lähtökohtanaan usein itseään

  • Lapsen kannalta olennaisinta on se, mikä vaikuttaa hänen omaan arkeensa.
  • Valmistele lapsi siihen, mitä tulee tapahtumaan, milloin ja kenen kanssa. Jos et tiedä, mitä tapahtuu viikon päästä, voit keskittyä siihen, mitä tapahtuu seuraavana päivänä tai tunnin kuluttua.
  • Jos kriisi ei vaikuta lapsen arkeen, muista kertoa myös se.

5. Rohkaise lasta kuvaamaan tunteitaan

  • Auta lasta nimeämään tunteensa. Osoita ymmärtäväsi lasta ja ota hänen tunteensa tosissaan. Muista, että tunteet eivät ole vaarallisia – ei lapsen eikä sinun omasi.

6. Pysyttele rauhallisena lapsen läsnä ollessa – se välittää turvallisuuden tunnetta

  • On täysin luonnollista ja sallittua olla huolissaan tai järkyttynyt, mutta älä siirrä omia tunteitasi lapseen.
  • Keskustele omista tunteistasi jonkun aikuisen kanssa.

7. Käy keskustelua rauhallisessa tahdissa ja anna lapselle tietoa vähän kerrallaan niin, että lapsi ehtii työstää asiaa mielessään.

  • Joskus lapsi saattaa olla hetken hiljaa, anna silloin lapselle aikaa miettiä kaikessa rauhassa. Kannattaa mieluummin keskustella usein ja lyhyesti kuin kerran ja pitkään. Yleensä lapsella herää kysymyksiä ja ajatuksia vähitellen.

8. Rohkaise lasta esittämään kysymyksiä

  • Lapselle on hyvä tehdä selväksi, että hän voi aina kääntyä sinun puoleesi itseään askarruttavissa asioissa.

9. Pyri pitämään lapsen arki mahdollisimman normaalina

  • Jatka niitä rutiineita, joita on mahdollista ylläpitää. Rutiinit luovat lapselle turvaa. Korosta lapselle niitä asioita, jotka ovat edelleen normaalisti ja ennustettavia.
  • Riippumatta siitä, mitä maailmassa tapahtuu, tiedämme esimerkiksi, että vuodenajat seuraavat toisiaan – kevät, kesä, syksy ja talvi toistuvat.

10. Kerro päiväkodin tai koulun opettajalle, jos huomaat, että lapsesi on huolestunut

  • Näin opettajat voivat tukea lasta päivän aikana.
  • Ei kuitenkaan kannata ajatella, että “asia on nyt hoidettu”, kun tilanteesta puhutaan päiväkodissa tai koulussa. Vanhempana sinulla on erityinen suhde lapseesi, ja usein lapsi esittää kysymyksensä ja ajatuksensa mieluiten omalle vanhemmalleen. Osoita olevasi avoin keskustelulle.

Muista!

  • On tosi hienoa, että haluat keskustella myös vaikeista asioista lapsesi kanssa. Tärkeintä on se, että ylipäänsä keskustelet lapsesi kanssa, eikä niinkään se, miten keskustelet. Maailma ei myöskään kaadu, jos joskus sanot jotain harkitsematonta.
Ellen Holmström

Kirjoittaja

Ellen Holmström

Ellen on töissä pääkaupunkiseudulla ja tukee vanhempia ja lapsia. Hän työskentelee myös koulutoiminnan parissa.

+358400618452
Takaisin ylös